Kiitos kannustavista kommenteista!

Mä muistan teitä, seuraavan kerran kun taas survon itseäni johonkin vaatekappaleeseen, mikä vielä pari päivää sitten oli ihan sopiva :D

Eihän tämä olotila ole mitenkään pysyvä, ja kyllähän mä tavallaan myös nautin tästä -oon NIIN raskaana :) Eikä sinänsä, vielä ei vaaveli ole niin iso, että maha sinänsä normaalitoimissa painaisi -eli olen edelleen siinä onnellisessa "mobiiliolotilassa" Jossain kohtaa olotila menee tukalaksi, ja mitä kauemmas tuon olotilan kehittyminen kestää, niin sen parempi :D

Mä tein eilen löydön, kaivoin ja kaivoin vaatekaappia, ja löytyihän se! Maailman löysin hame! Oon ostanu sen jostain kirpparilta joskus tyyliin muutamalla kymmenellä sentillä. Se on tosi ohutta kangasta, mutta ennen kaikkea se on varmaan kokoa XXXL ja mikä parasta, sen vyötäröllä on pelkkä naru -eli mä mahdun siihen ihan varmasti loppuun asti. Tästä tuleekin varmaan mun loppuraskauden vakioasu kotioloissa. Kylmään ulkoilmaanhan tuolla ei ole mitään asiaa, jotain ihme tekokuitua kun on, eli ei lämmitä yhtään.

Onneksi meillä on puulämmitys, ja isäntä aina tasaisin väliajoin vetää överit sen lämmityksen kanssa, niin eipä meillä palella tarvitse!

Edelleen olotila on tosi hyvä. Viime yönä kylläkin heräsin siinä neljän aikaa kun mahassa oli ihan oikeesti jotkut "muutan mun asentoa kolmen sekunnin välein" päivät ja oikeasti oli pakko olla välillä hengitämättä, kun sen verran kovat oli zembalot! Onneksi kuitenkin jossain vaiheessa (vissiin) rauhoittu, kun seuraavaksi tosiaan avasin ne silmät silloin vartin vaille seitsemän.

Tänään on ohjelmassa jälleen lisää kutomista... Siivota en viitsi (en nyt halua mitään supistelukohtauksia) ja pyykin pesu nyt on joka päiväistä tässä perheessä :)