Eka "lomapäivä" ja eilinen taas kärvisteltiin. Nyt vaan sillä erotuksella, että aloitin sen "ällö-hirvee-missään ei pysty olemaan" olotilan jo siinä neljän paikkeilla. Yleensä alkaa vasta klo 18-20 välillä. Eli onko tämä nyt sitten "edistystä"? En välittäisi tämän suuntaisesta edistyksestä!

Lisäksi, mä kyllä tiedän, ettei äitinä oleminen ole pelkkää ruusuilla tanssimista, joten siinäkään mielessä tämä "valmistaminen äitiyteen" ole tarpeen, eli jos vois jo hellittää tän kiusaamisen kanssa, pliis!?

Mä tiedän, että on melko kohtuuton pyyntö, mutta olisiko mahdollista, että tästä repertuaarista: ummetus, oksetus ja närästys voisi saada kerrallaan kärsittäväksi vain yhden? Miksi pitää lyödä lyötyä ja antaa ne kaikki hövelisti kerralla? Ja vielä korostaa tätä kaikkea keskellä yötä hirveällä nälän tunteella?

Jotenkin on siis yöstä selvitty, mutta kovin nukkunut olo ei ole. Tänään tai tällä viikolla (alan jo oppia, että turha sitä on kuitenkaan mitään "pitkälle" meneviä suunnitelmia tehdä...) on tehtävä jouluverhot valmiiksi. Kangaspakat odottaa, onneksi ei ole kuin leikkaaminen ja pari saumaa per verho, eli mahdollisimman simppeliä mallia -koska mihinkään monimutkaiseen musta ei varmasti tällä viikolla (tai muullakaan ennen jakautumista) olisi.

Ihan just tällä sekunnilla on ihan ok olo, vedin juuri Activiaa aamupalaksi, ja sen olis parempi nyt auttaa! Kahvia en ole vielä uskaltanut hörpätä, mutta toisaalta jos meinaan pysyä hereillä, on se väistämättä edessä.

Tänään olisi pakko vääntäytyä kaupunkiin sen verran, että hakisin ne halvatun joulukortit. Munhan piti ne jo hankkia viime viikolla, mutta kaikkien tosi hyvien tekosyiden (ja todellisten supistus-kävelyvaikeuksien) vuoksi, jäivät ne hankkimatta. Huomenna ne pitäisi kuitenkin olla tiputettavaksi postiluukusta, eli jottain tarttis tehrä...

Nyt takaisin tekemään jotain tuotantotehokasta, edes hetkeksi...