Ei mitään mulllistavaa uutta auringon alla.

Potkut on välillä niin isoja, että puuhkuen saa vaihtaa asentoa konttorituolissa.

Mahalaukku on vissiin pienentynyt, koska enää ei voi ahtaa itseensä "mieletöntä määrää" ruokaa -vaan on pakko vähän pienentää annosta. Ei sinänsä huono juttu ollenkaan :)

Mun on pakko lähteä kohta vaateostoksille, eihän tätä "törömahaa" saa tungettua kunnolla enää mihinkään housuihin. Paidat jää pikku hiljaa myös lyhkäisiksi. Huuto Net:n viime kertaiset ostokset oli järjestään kaikki liian pieniä. Enää en jaksa rahojani tuhlata näkemättä, menen vaan suoraan Turkuun kauppaan (tai kirpparille) ja osta sovittamalla sopivat vaatteet. Kun vaan ehtisi jossain välissä!!!

Töissä on hirmu kiire, mä oon yksin kahden ihmisten töiden keskellä, ja aina iltaisin ihmettelen, mitä ihmettä tuli tehtyä -kun ei vaan jää enää mitään muistipiireihin. Käytännössä hyvä, eipä tarvi ihmetellä miten saa mielestään työasiat! :D

Supistelut on loppuneet, paitsi, jos tekee jotain "suurempaa" eli kävelee esim. tunnin -niin sen jälkeen vähän aikaa supistaa, muttei pahasti. Kuuluu ihan asiaan. Eli sen puoleen voi huokaista helpotuksesta.

Nyt sitten vaan odottelen ensi viikon lomautusviikkoa. Varasin jo parturin keskiviikolle, niin saan vähän tähän ylikasvaneeseen pehkoon taas järkeä. Varmaan onkin viimoinen kerta ennen synnytystä kun vaivaudun parturiin. Imetyksessä lähtee kumminkin viimeisetkin haivenat, mitä niitä kahta karvaa turhaan värjäämään ;)