Eilen kirjoitin pitkät sepustukset ja sen jälkeen menin painamaan "palaa tallentamatta" painiketta " %¤&¤#¤# Miksi ihmeessä sellainen painike on olemassa??! Kyllähän jokaisella näppäimistöllä on delete tai, että teksti vois jäädä ainakin "draft" muodossa johonkin. Ehdottomasti ainakin näillä raskaus/odotus blogeissa pitäisi moinen toiminto poistaa, koska eihän tässä muutenkaan aina olla se terävin kynä penaalissa :D

Tyydyn siis kylmän viileästi toteamaan, että miehen kanssa käytiin läpi kaikki kuviot mitkä liittyvät synnytykseen noin niinkuin konkreettisesti. Eli mihin ajetaan, milloin lähdetään ja päällisin puolin mitä tapahtuu. Miekkonen oli niin ihana kysellessään ja oli kuitenkin aidon kiinnostunut. Sinänsä kun mulle tämä on jo 3. kerta, niin ei aina niin osaa ottaa huomioon sitä, että toiselle tämä on ihan uutta.

Vaikka yritänkin selittää juurta jaksain mitä tapahtuu, niin aina välillä silti ei muista. Tosin nyt, kun olen ollut tämän viikon kotona yksin, on myöskin hormonimyrskyt iltaisin ollut tunnekuohuineen pelissä... Isännällä on aika hektistä töissä (ja tiedän tasan miten hermoja riiipivää se on tuossa firmassa, kun oon kerran siellä itsekin töissä :D) ja reppana yrittää iltaisin katsoa telkkua. Mä taas täällä aikuiskontakteista kaukana olen täynnä selitysvirtaa, ja puhemoottorin kiinni pitäminen on välillä suorastaan vaikeaa...

Yritän kuitenkin ymmärtää, mutta kun "kukaan ei ymmärrä minua" vaihde näin itsekeskeisenä raskautettuna ottaa niin helposti vallan. En vaan voi sille mitään, että kyynel tirahtaa jo puolikkaasta poikkipuolisesta sanasta, ja muutenkin on niin saamaton olo...

Mitään ei tapahdu täällä kotona. Mulla ei ole virtaa/inspiraatiota/voimaa eikä mitään muutakaan tehdä yhtään mitään kotihommia (lue: siivota). Käyttelen kodinkoneita (lue: astianpesukone + pyykkikone) ja satunnasesti siivoan pöytiä. Kutomukset on tekeillä aina silloin tällöin, mutta pääsääntöisesti vaan olen. Joka ottaa päähän ihan hitosti! Mun toiminta-aika on nimittäin tällä hetkellä siinä tunnin luokkaa, ja ihan oikeasti kauhistuttaa, kun se ei tässä vaiheessa normaalisti tee muuta kuin pienenee!!! Tunnissa ei siis ihminen ehdi tehdä mitään (ainakaan jos on siivoamisesta kyse) ja tästä johtuen (osittain) en myöskään jaksa aloittaa yhtään mitään, kun pakko on kuitenkin huilia jo heti kun on päässyt edes alkuun. Mä siis olen tunnetusti nopealiikkeinen ja pyörin kämpässä yleensä hurrikaanin lailla kun siivoan. Mikään hidastempoinen tai "vain vähän" ei kuulu tällä saralla mun repertuaariin...

Voi itku potku raivari! Joulu on viikon päästä (siis VIIKON) härreguud endo (ihan ruattalaisitttain :D)! Sentään joulukortit on postissa, mutta verhokankaat odottaa sekä se siivous -joka toivottavasti tapahtuu viikonloppuna. Eilen isäntä kyllä saapasteli töistä kotiin ja sanoi, että lauantaille onkin nyt sitten safari, että mun on pakko piiskata se hommiin heti aamusta (joka tuskin onnistuu kovin hyvällä menestyksellä) eli lopputulema on luultavasti siivousta nolla. Elän kuitenkin toivossa...

Isäntä lupasi myös viedä mut syömään lauantaina, se on jotenkin niin herkkis nyt kun koko ajan höpöttää, että otetaan nyt kaikki irti (siis musta kirjaimellisesti mobilisaation puolella ainakin ;D) ennenkuin meitä on koko ajan vähintään 3.

Nyt mä tsemppaan ja yritän osua oikeaan nappulaan tällä kertaa...